Mitä tähän asti on tullut tehtyä?

Lukija kommentoi tekstiäni ja kyseli olenko tarvinnut asianajajan apuja yrityksen perustamisessa. Vastaus oli että en, mutta voin kertoa mitä apua olen tarvinnut ja kuinka prosessi suurinpiirtein on mennyt:

- Aivan alussa homma on pelkästään toimitilojen katselua. Soitellaan kiinteistönvälitysfirmoihin ja käydään väijymässä paikkoja. Asioista (lainsäädännöstä) tietämättömänä paikkoja oli mukava fiilistellä ja haaveilla hostellin pyörittämisestä.

- Jo siinä vaiheessa kun idea ensimmäisen kerran tuli oikeasti ajankohtaiseksi, varain ajan Ensimetriin yritysneuvojalle. Keskusteltiin yleisesti liikeideasta ja pistettiin liiketoimintasuunnitelman teko alulle.

- Jos ei keskityä pelkästään tähän projektiin ja skipataan muutama vaihe mikä taisi ekassa viestissä jo tulla ilmi, niin sopivien toimitilojen löydyttyä oli aika ottaa yheyttä arkkitehtiin (joka tässä tapauksessa oli pelikaveri korisjoukkueesta). Arkkitehdin kanssa tutkailtiin tilan sopivuutta ja päätettiin että potentiaalia on.

- Tässä vaiheessa juteltiin taas yritysneuvojan kanssa, tällä kertaa raha-asioista.

- Kun suunnitelmat todella etenivät ja vuokranantajalta tuli varovainen myöntyminen niin seuraavaksi otettiin yhteyttä rakennusvalvojaan, palotarkastajaan, terveysinsinööriin ja nyt siis viimeksi lvi-tarkastajaan. Välissä konsultoitiin myös ilmastointifirman ja sähköfirman tuttuja kavereita.

Alusta asti idea on ollut se, että rahaa ei lyödä tiskiin ennenkuin homma on varma. Laajasta kontaktiverkosta on ollut apua ja eniten on ollut käyttöä yritysneuvojalle, arkkitehdille sekä kiinteistönvälittäjälle, joka toimii keskustelukanavana omistajan suuntaan. Jos bensarahoja ja omaa, työttömän aikaa ei lasketa kuluiksi niin nollabudjetissa on vielä pysytty. Teknisiltä selvityksiltä säästynyt aika on sitten käytetty tarjousten pyytelyyn ja budjetointiin. Sähköposti pullistelee eri firmojen tarjouksia ja tässä vaiheessa on jo pakko todeta että kilpailuttaminen kyllä kannattaa! Jos budjettia vertaisi halvimpien ja kalleimpien tarjousten välillä, olisi niissä ainakin tuplasti eroa!

Nyt siis viimeinkin kaikki on saatu selvitettyä ja täysin ilman ulkopuolista maksettua apua. Yhdelle LVI-suunnittelufirmalle tosin lupasin, että palkkaan heiltä LVI-suunnittelijan, jos rakennuslupa sitä vaatii.. mutta turvallisilla vesillä vielä ollaan. Mielestäni tekemäni työmäärä rupee kohta vastaamaan keskiarvoinsinöörin neljänvuoden opiskelu-urakkaa... vosin mielelläni ottaa tästä itselleni insinöörin paperit. Tutuksi on kuitenkin tullut rakennusmääräykset aasta ööhön ja tekninen tietämykseni uudisrakentamisesta sekä saneeramisesta on kasvanut potenssiin 10.

Mutta nyt siis ollaan takki tyhjänä rutistuksesta, pää täynnä uutta tietoa sekä maha täynnä kebabbia ja odotellaan että se perhanan puhelin soisi!

Kyselkää ihmeessä lisää jos tulee kysymyksiä mieleen ja kommentteja luen mielelläni. Antinniemeen terveisiä :)

Pallo heitetty eteenpän

Niinhän siinä sitten kävi, että ratkaisu oli kannaltani pahin mahdollinen. Hetken ajattelin jo että perkele, antaa koko homma olla... mutta sitten jostain se sisäinen ääni aina ilmestyy huutelemaan että "jatka jatka!". Tein nyt niin, että kerroin vuokranantajalle tilanteen ja korotin maltillisesti vuokratarjoustani sillä edellytyksellä, että he hoitavat ilmastointiasiat kuntoon. Kaikki muu on selvitetty ja todettu olevan OK. Eli nyt pallo on vuokranantajalla ja peukalot pystyssä toivotaan että ehdotukseni menee läpi. Onneksi on lama ja ottajia tiloille ei kamalasti ole :)

Ikuista odottelua

Välillä tuntuu että elämä tän hostellin ympärillä pyörii loputonta kehää. Selvitän yhden asian -> uusi asia pomppaa esiin, selvitän sen -> taas uusi ongelma. Blogiakin on helvetin hieno kirjoittaa, kun mitään ei tapahdu. Tilanne on taas se, että on "yksi asia" mikä pitää selvittää ja jos se natsaa niin lähdetään kirjoittamaan vuokrasopimusta. Oikeastihan se menee niin, että sitten joku keksii taas jonkun pykälän mikä on tarkistettava. Tänään Tampereen LVI-tarkastajalla on kyllä valta vetää koko homma jäihin omalla lausunnollaan, joten voipi olla että blogi loppuu tähän päivään..

Jotain on kuitenkin saatu aikaankin. Eilen kävin kirjoittelemassa valmiiksi yrityksen perustamispaperit ja samalla tuli sorvattua lopullinen nimi osakeyhtiölle. Yhtiön nimi tulee olemaan eri kun varsinainen liiketoiminnassa käytettävä. Yrityksen nimen optimointi oli hauskaa puuhaa ja yritysneuvojan kanssa vielä paikan päällä fiilailtiin sitä niin, että näkyvys luettelomedioissa oli tehokkain mahdollinen.

Huomenna pitäisi Finlaysonilta tulla täti esittelemään patjoja, peittoja ja tyynyjä. Itse näen hostellibisneksen niin, että paljosta voi tinkiä mutta yöunista ei. Jos remontteja ei lasketa mukaan, niin hankintapuolella petivaatteisiin menee helposti enemmän rahaa kuin itse sänkyihin, mutta toisaalta laadukkaita tuotteita ei tarvitse myöskään ihan heti vaihtaa. Anoppi jaksaa aina hokea että "köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa", pitänee paikkansa myös yritysmaailmassa.

Perjantaina sitten vielä tapaaminen tilitoimiston rouvan kanssa ja parin tunnin sessio yrityksen tilinhoidoista, heidän palveluista, palkanmaksuista jne. odotan kyllä innolla, varmasti paljon opettavaisempi parituntinen kun yksikään kirjanpidon kurssi koulussa. Loppuviikon ohjelma siis sillä varauksella että LVI mies ei ammu yritysideaani alas typerien suositusten takia. Yritin kyllä kovasti vedellä oikeista naruista ja sain vielä hyvä suosittelijan asialleni, mutta virkamiehen mieli on aina arvaamaton.

Tälläistä hostellirintamalla tällä kertaa.

Tänään sain kuulla hostellirintamalta vaihteeksi hyviä uutisia. Budjetin suurin yksittäinen menoerä on kummitellut pitkään mielessä ja esiintynyt laskelmissa lähinnä vain epämääräisenä arvailuna. Tänään sain paikanpäälle asiantuntijan tekemään tarjousta ja summa laski alle 10 prosenttiin budjetoidusta! Hienoa, että joskus näinkin!

Asiat ovat edelleen silti odottavassa tilassa, mutta positiivisin mielin tässä kuitenkin ollaan. Lähinnä käyn sotaa aikaa vastaan, itkettää ja harmittaa kaikki kesän aikana menetyt asiakkaat, jos hostellia ei saakkaan auki ajoissa. Toivotaan virkamiehiltä ennätysnopeita käsittelyaikoja ja muita ihmeitä.

Hostellin nimen keksiminen on muuten kriittiselle henkilölle yllättävän vaikeaa puuhaa. Uniikki, omaperäinen ja merkityksellinen nimi ei synny ihan hetkessä. "International budget backpacker hostel" nimihirviöyhdistelmät ei nappaa, vaan nimen täytyy myös kertoa hostellista jotain ja olla helposti erottuva. Hostellini nimeä on nyt hiottu niin pitkään, että kun sen julkistamisen aika tulee niin siihen voi olla aidosti tyytyväinen. Vanha sanontahan kai kuuluu että Ei nimi miestä pahenna, tuskin hostelliakaan mutta hyvää nimeä on helpompi markkinoida.

Koska kyse on melkein reaaliaikaisesta blogista(...) niin kerrottakoon nyt tähän väliin että juuri sain soiton että voin lähteä hakemaan viimeiset tarvittavat kaavakuvat arkistosta ja niiden pällistelyn tuloksena sitten ratkeaa käytännössä uuden hostellin kohtalo. Olisi mukava päästä vihdosta viimein hommiin ja oikeasti tehdä sitä mitä osaa... byrokratia ja tekninen osaaminen kun ei ole allekirjoittaneen vahvuuksia. Nyt siis taas autoon ja baanalle, kuvat arkkitehdille ja peukalot pystyyn ja sormet ristiin :)

Täällä blogin puolella ollut hiukan hiljaista, mutta asiat junnaavat tällä hetkellä paikallaan. Odottelen viimeisiä vahvistuksia ja sitten lasketaan aikatauluja ja mietitään onko enää järkeä ruveta sykkimään hostellia pystyyn, jos sesonki on jo ohi...

katsotaan nyt mitä tästä tulee.